Birds on Stamps

Corvus corax 

Corvus corax

In English fi

 

Korppi, raatojen ruhtinas, on komeimpia lintujamme syvänmystassa höyhenpuvussaan. Tieteelliseltä lajinimeltään se on Corvus corax, ja kuuluu varisten heimoon Corvidae ja heimossaan varisten sukuun Corvus. Lahkossaan varpuslinnut (Passeriformes) se on Suomen lajiston suurikokoisin edustaja, reippaasti kilon painoinen, siipienvälin ollessa reilusti toista metriä. Corvus -suvun  lajeja on kaikenkaikkiaan 39 joista korpin lisäksi on maassamme tavattu neljä muuta: naakka, idän-naakka, varis ja mustavaris. Korpin tapaisia tuosta 39 joukosta on suomenkielisessä nimistössä korpin osanimekseen saanut yhdeksän lajia maailmalla joista ei muita ole oman korppimme lisäksi tavattu Suomessa.

Korppi (Corvus corax) pesii pohjoisella pallonpuoliskolla 20. leveyspiirin pohjoispuolella, paitsi aivan  Grönlannin sisäosissa ja eikä myöskään Siperian pohjoisimmilla rannikkoseuduilla. Noiden karujen alueiden lisäksi se toisaalta ei pesi myöskään taajaan asutetuilla alueilla kuten keskeisessä Euroopassa ja uuden maailman asutustiheiköissä.

Suomessa korppi pesii harvalukuisena koko maassa, mutta runsaimpana kuitenkin Lapin poronhoitoalueella. Se ei ole yleinen missään vaikkakin aiva viimevuosina ainakin asutuilla alueilla se on yhä useimmin maisemassa.  Suomessa pesivien korppien määrä on vajaa 10000 paria.

Pesimisikään korpit tulevat kolmivuotiaina eli neljäntenä kesänään mutta parin ovat jo muodostaneet aiemmin. Aikaisin keväällä alkavat korppien soidinmenot ja ne ovat komeaa katseltavaa. Pariskunta esittelee moninaista lento-osaamistaan leikkien ja kisaillen ilmassa , milloin korkealla , milloin jyrkissä syöksyissä jne.

Riittävästi kun ovat soidintaan ylläpitäneet niin alkavat pesinnän. Pesä rakennetaan korkealle puun latvukseen tai kallion kielekkeelle. Tai valtaosassa pesintöjä korjaillaan jo aiempinakin vuosina käytettyä pesää.

Muninta tapahtuu Etelä-Suomessa maaliskuun alkupuoliskolla ja Pohjois-Suomessa huhtikuun puolivälistä alkaen. Naaras hautoo  3 - 6 vihreänsinistä, tummapilkkuista munaansa kolmen viikon ajan. Haudonta-aikana koiras ruokkii naarasta. Poikaset viipyvät pesässä 5 - 6 viikkoa. Korppipoikue pysyttelee yhdessä kesän lopulle ja vasta syksyllä poikueet yhdistyvät suuremmiksi parviksi.

Talven korpit viettävä laajan pesimäpiirinsä läheisyydessä mutta vaeltavat kuitenkin jonkin verran. Suomessa pesivät korpit ovat kuitenkin melko uskollisia kotikonnuilleen ja puolisolleen. Harvoin ne maasta poistuvat ainakaan merien ylitse.

Korpit ovat luonnostaan ladatut viisaudella, muiden varislintujen tapaan. Ihmisten toimesta niihin on ladattu myös paljon erilaisia uskomuksia. Tuo ei sinänsä ole mitään kummallista koska korppi on käyttäytymiseltään ja ulkomuodoltaan niin monnainen ja väkevä että on luonnollista että siihen kohdistetaan monelaisia tunteita. Ajasta riippuen korppi on ollut tarpeellisesta jätelaitoksesta elinkeinontuhoojaan. Välillä sen viisautta on kunnioitettu ja pidetty sitä sivistyksen symbolina , toisinaan ja vieläpä tavallisimmin on sitä  pidetty paholaisen kätyrinä ja kuoleman sanansaattajana. Suomessa se saanut pääasiallisesti niskoilleen nuo negatiiviset määreet ainakin viimeset vuosisadat. Sitä on pyritty hävittämään pyhässä uskossa sen pahuuteen, uskonmiestemme valtuuttamana.Jossakinpäin poronhoitoalueen Suomea on käytössä sanonta joka kuvaa hyvin ihmisten tunteitemuksia korppia kohtaan muinoin "Korppi on kolmen lemmon lintu, kovottu koan noesta, pantu kaikesta pahasta, nokka pirun kirvehestä".

Hillitön tappovimma kuitenkin vain jalosti sitä entistä enemmän selviytyjän suuntaan. Joku viisas onkin todennut että "Korpi oli jo paljon ennen meitä - ja on vielä meidän jälkeenkin".

Viimeisen puolivuosisadan aikana korppi on kuitenkin alkanut saamaan arvostusta myös Suomessa ja siihen suhtaudutaan jopa ihaillen ja kunnioittaen. Jostain kumman syystä urbaanisanakirja.com sivustolla sana "korppi" on saanut merkityksen "ruma ja kurttunen nainen". Armeijaslangissa Suomen puolustusvoimissa se taas tarkoittaa miehistön korkeinta arvoa korpraalia.


 


More birds

Tyrvään Lintu