Deprecated: mysql_pconnect(): The mysql extension is deprecated and will be removed in the future: use mysqli or PDO instead in /home/np18343/domains/birds-on-stamps.com/public_html/admin/include/mysql_db.php on line 54 Fringilla coelebs - Birds-on-stamps.com

Birds on Stamps

Fringilla coelebs 

Fringilla coelebs

In English en

Peippo (Fringilla coelebs) on Suomen toiseksi runsaslukuisin lintulajimme. Sen paritiheys saattaa parhailla paikoilla olla jopa lähes 300 paria neliökilometrillä (Ahvenanmaalla), keskiarvon ollessa kuitenkin koko suomessa noin 34 paria neliökilometrillä. Peippojen kokonaismäärä vaihtelee noin 6-7 miljoonan parin välillä, syksyisin kokonaisyksilömäärä poikastuotannon vuoksi on moninkertainen. Suomessa peippo pesii kaikkialla tunturilappia lukuun ottamatta. Peippo on suomessa kesävieras joka muuttaa talvehtimaan Tanskaan ja Ranskaan. Viimevuosina on yhä useampi yksilö talvehtinut Suomessa ja saattaapa käydä näin ilmastonmuutoksen aikana, että rohkeiden uskalikkojen määrä vain kasvaa, niin on käynyt viherpeipoillekin aikojen saatossa.

Muuttaneet palaavat maahamme aikaisin keväällä, aikaisimmat jo maaliskuussa. Peippoa on pidetty Suomessa kautta-aikojen yhtenä kesän ennusmerkeistä. Tässä kesäntulon määrittelemässä lintuhokemassa sanotaan peipon osalta seuraavasti:”...puolikuuta peipposesta”. Tosin kuvataiteilija / lastenkirjailija Mauri Kunnas ja toimittaja Reijo Ikävalko kuvaavat tapahtumaa vääräleukaiseen tapaansa kirjassaan Hullunkurinen Lintukirja seuraavasti ”Yhtä hassua on väittää ”puolikuuta peipposesta” sillä ensimmäiset peipposet tulevat haistelemaan Suomen tuulia jo maaliskuussa Ole siinä sitten pirteä kuin peipponen.” Humoristimme ovat oikeassa ainakin tänä vuonna 2010, jolloin Suomi on umpihankien peitossa vielä maaliskuun lopullakin, eikä keväästä näy haiventakaan.

Kooltaan tämä peippojen verrokkilintu on itsensä kokoinen eli noin 14–16 senttimetrin pituinen.

Väritykseltään peippo on keväisen ja kesäisen koiraan osalta helposti tunnistettavissa. Koiraalla on voimakkaan punaruskea rinta ja päänsivut. Pää ja niska ovat siniharmaat selän ollessa suomalaisella peippokoiraalla ruskea.

Koiraalla, naaraalla ja nuorella linnulla on kaikilla tunnusomaista valkoiset kaksoisjuovat siivissä, harmaanvihreä yläperä ja valkeat reunasulat pyrstössä. Naaraan rinta on beigenharmaanvaalea ja koko muukin väritys koirasta latteampi. Nuorten peippojen puku on naarasmainen, kunnes elo-syyskuulla muuttuu niin että sukupuolet alkavat erottua toisistaan.

Huhtikuussa alkaa peippokoiraiden reviirien valtaukset ja sen kyllä huomaa. Peipon laulua kuuluu lähes kaikkialla. Toukokuussa alkavat pesintäpuuhat ja naaras rakentaa pesän, niin kuin peippolinnuilla on tavallista. Koiraat kyllä tarvikkeiden osalta avustavat, mutta laulaminen näköalapaikalla tuntuu niistä kuitenkin mielenkiintoisemmalta puuhalta. Pesä rakennetaan puuhun tai pensaaseen, metristä aina kymmenen metrin korkeuteen. Tyyppipesänä voitaneen pitää koivun oksien hankaan rakennettua hyvin naamioituvaa pesää.

Naaras munii 3-6 sinivihreää, tummahkopilkkuista munaa ja hautoo niitä kaksi viikkoa. Pesässä kuoriutuneet poikaset viihtyvät toiset kaksi viikkoa molempien emojen ruokittavana. Peipot pesivät usein kaksi kertaa kesässä.

 

 

 

 

 


More birds

Tyrvään Lintu