Deprecated: mysql_pconnect(): The mysql extension is deprecated and will be removed in the future: use mysqli or PDO instead in /home/np18343/domains/birds-on-stamps.com/public_html/admin/include/mysql_db.php on line 54 Pinicola enucleator - Birds-on-stamps.com

Birds on Stamps

Pinicola enucleator 

Pinicola enucleator

Taviokuurna (Pinicola enucleator) on pohjoisenmetsän eli venäläisittäin mustan taigan lintu.

Taviokuurna asuttaa niin vanhan kuin uudenmaailman pohjoisia havumetsiä.

Pinicola taviokuurna sukuun kuuluu meilläkin asuvan nimilajin lisäksi oma lajinsa Himalajalla.

Suomessa taviokuurna asuu paikallisena lapin ja Kuusamon harvakasvuisissa vanhoissa havumetsissä. Taviokuurnien määrät Suomessa ovat olleet melko vakioita, paitsi 1950-1uvulta lähtien näyttäisi olleen 30-vuotinen taantuma. Lienee johtunut vanhojen metsien hävittämisbuumista taviokuurnien elinalueella. Nykyisin ovat kannat taas tuota ajanjaksoa edeltäneellä tasolla eli noin 20 000-40 00 paria.

Lajilla on taipumusta lähteä vaeltamaan talvisin eteläisenpään Suomeen pihlajanmarjojen perässä. Silloin tällöin vaelluksia tulee myös Venäjän ja Ruotsin populaatioista ja vaeltajien määrät saattavat olla suuriakin.

Ulkonäöltään taviokuurna on hätäisesti nähtynä sekoitettavissa suurin piirtein samankokoisiin punatulkkuun ja käpylintulajeihimme. Lennossa pitkältä vaikuttava pyrstö antaa viitteitä taviokuurnan suuntaan.

Paikalla olevan linnun kaikissa pukuvaihtoehdossa on näkyvissä kaksi vaaleaa siipijuovaa, kirjosiipikäpylinnun juovat ovat selkeämmät.

Läheltä katsoen erot tulevat noihin verrokkeihin nähden värien ja mm. nokan suhteen hyvin esiin.

Ruokailutavoiltaan laji myös erottuu edellä mainituista lajeista.

 

Pesänsä taviokuurna rakentaa muiden peipon heimojen tapaan naaraan voimin. Pesä on tavallisimmin kuusessa aina 7 metrin korkeuteen asti. Pesä on kohtuullisen suuri risuista rakennettu.

Naaras (harvemmin koiras heh heh) munii toukokuusta lähtien 3 tai 4 sinivihreää tummatäpläistä munaa joita hautoo noin kaksi viikkoa. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia jotka jättävät pesän noin kolmiviikkoisina.

Taviokuurnan pesän löytyminen on sattumanvaraista sillä ne elävät hiljaista aikaa pesiessään. Pesän löytyessä ne eivät kuitenkaan välitä tarkkailijoista ja ovat ns. hullunrohkeita. Tämä ilmenee myös vaellusten aikana kun parvet ruokailevat taajamissa vähääkään välittämättä lähellä kulkevista ihmisistä. Ruotsin puolella linnulle onkin annettu paikallisesti nimi TYHMELIINI

Taviokuurna nimen alkulähteistä ei ole tarkkaa tietoa mutta paikallisesti Suomessakin linnulla on moninaisia nimiä. Johonkin ne aina perustuvat, niin kuin ruotsin tyhmeliinikin.

1700-luvulla lintu mainitaan CAPIAN KURNUTTAJAna, 1800-luvulla HAKO-TIAISENA ja sen jälkeen onkin TAVIOKUURNA nimi vakiintunut. Paikallisesti linnulla on ollut moniakin nimiä joitakin mainitakseni: Natvaakko, lehvälintu, pihlajalintu ja isompi tuomiherra (punatulkku on ollut se perus tuomiherra).  

 

 

 


More birds

Tyrvään Lintu