Deprecated: mysql_pconnect(): The mysql extension is deprecated and will be removed in the future: use mysqli or PDO instead in /home/np18343/domains/birds-on-stamps.com/public_html/admin/include/mysql_db.php on line 54 Pyrrhula pyrrhula - Birds-on-stamps.com

Birds on Stamps

Pyrrhula pyrrhula 

Pyrrhula pyrrhula

In English fi

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhyla), Kymenlaakson maakuntalintu, on ehkäpä suomalaisten parhaiten tunnistama lintulaji, vaikka lintu havaitaan harvoin ja silloinkin joko lintujen ruokintapaikoilla tai pihlajapuissa marjoja syömässä myöhäissyksyllä ja talvella. Kesällä lintu häviää tyystin ihmisten silmistä.

Jokaisen suomalaisen takaraivoon on kuitenkin piirtynyt kuva tästä komeasta punarintaisesta, mustalakkisesta, harmaatakkisesta peippolinnustamme. Suuri osa suomalaisista ei ole koskaan elävänä punatulkkua nähnyt, mutta nähdessään kuitenkin pystyy sen lajilleen tunnistamaan.

Selityksenä on, että punatulkku on vuodesta toiseen pysynyt joulukorttien tunnuseläimenä ja saa osansa useiden lastenkirjojen kuvituksessa.

Punatulkku pesii jokseenkin koko Suomen alueella, tunturilappia lukuun ottamatta. Laji on paikkalintu, vaikka aina osa lähtee talvisin kiertelemään ja osa muuttaa keskiseen Eurooppaan talvehtimaan.

Pesintä aikaan toukokuusta lähtien punatulkkuja ei juuri tapaa. Linnut pesivät Suomessa tiheissä kuusikoissa ja viettävät tuolloin hyvin piilottelevaa elämää. Pesänsä punatulkku rakentaa tiheään nuoreen kuuseen tai taajaan katajaan. Naaras munii 4-6 kappaletta musta- ja punervapilkkuista siniharmaata munaa toukokuussa ja hautoo niitä n.2 viikkoa koiraan ruokkiessa emoa tämän ajan.

Huolimatta siitä, että punatulkku on siemensyöjä, niin poikaset se ruokkii hyönteisravinnolla.

Hyvin usein punatulkkupari pesii vielä samana kesänä toistamiseen.

Lauluominaisuuksiltaan punatulkkua ei juuri laulajien aateliin hehkuteta vaikkakin usein huiluniekaksi mainitaan. Nain kuvaa tulkun laulua Jussi Seppä kirjassaan LINNUT JA MAISEMA vuodelta 1945. ” Sen laulua kuulee vain siten että kulkee kuulemissa metsän hengessä. Silloin saa kuulla jostakin havupuusta syvää, hitaasti poljettua puupillin soittoa: trjii tri trji tjuu tjuu, tju tjuu. Esitys on hieman väkinäistä mutta erityisen tuoretta. Toisinaan tuntuvat sävelotteet kilpistyvän ja syntyy soraääniä. Mutta sitten tapaa lintu taas oikean sävelen ja esitys jatkuu syvin ja värisevin äänin pitkän aikaa. Usein lintu siirtyy heleämmin soiviin tinapilleihin, koskettaen vain silloin tällöin puupillejä.”

Ulkonäöltään herra ja rouva Punatulkku eroavat toisistaan. Itse värikuviossa ei ole eroja mutta herran rinta ja vatsa ovat kirkkaanpunaiset kun taas rouvan vastaavat ovat haalean marjapuuron punaiset. Nuoret linnut ovat kuin naaraat, mutta ilman mustaa hattua. Punatulkku ei oikein ole sekoitettavissa tunnistusmielessä mihinkään muuhun suomessa tavattuun lintulajiin.

Näitä huilisteja pesii maassamme noin 280 000 paria. Suomen lisäksi lajia tavataan lähes koko Euroopassa sekä Aasiassa. Euroopassa tavataan paikoin myös punatulkun alalajeja jotka ovat väritykseltään hieman erilaisia. Pesintäpaikatkin poikkeavat niillä jonkin verran suomalaisesta pesimisympäristöstä.


More birds

Tyrvään Lintu